Olen muutamana päivänä väkerrellyt pari ikkunahimmeliä ihan oikein rukiin oljista. Vähän työlästähän se on ja ehkä vähän vanhanaikaista, mutta erilaisena versiona, ei se nyt niin paha ole. Pidän oljesta materiaalina, koska se on kevyt ja erilaiset värivaihtelut tekevät valmiista tuotteesta elävämmän näköisen. Ainut ikävä vaihe himmelin teossa on pätkien leikkaus. Oljen kannattaa olla liotettu ja märkä, että se leikatessa joustaa, eikä halkea. Ja jos oljet ovat vähänkin erimittaisia, millinkin heitto riittää, jälki ei ole aivan tasaista. Ainakaan minun töissä, olkien mitta ei ole aivan millilleen ja se kyllä näkyy.
Minun himmeli-innostukseni, jos nyt niin voi sanoa, alkoi joskus ala-asteella, kun koulussa tehtiin perushimmeleitä mehupilleistä. Eiväthän ne silloin kovin kummoisia olleet, mutta kotona sitten neuvottiin oikea materiaali, eli rukiin oljet ja sitten vähän erilaisia malleja, muun muassa sisältä täytetty himmeli, josta laitan kuvan joskus toiste.
Muutama vuosi sitten löysin kirjastosta vanhan olkiaskartelukirjan, jossa oli kuva muutamasta ikkunahimmelistä, joihin ihastuin heti. Niitä tuli tehtyä heti useampi ja vuosien näin saatossa ne ovat vähän kulahtaneet. Siitä sainkin idean tehdä kotiin pari ikkunahimmeliä nyt jouluksi, kun varastossa sattui olemaan säilöttynä kuivia rukiin olkia.
Tässä pari kuvaa tekovaiheesta.
Tässä valmis tuotos...
...ja toinen malli, jonka tein kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla vedin langan liian tiukkaan ja oljet halkesivat. Kannattaa siis muistaa pitää käsiala riittävän löysänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti