Lähtiköhän taas vähän lapasesta? Kävin syksyllä naapurin rouvan luona kylässä ja hän näytti sisarensa pyöräyttämiä paperinaruruusuja. Ja siitähän se sitten lähti. Heti mahdollisuuden tullen piti käydä kaupassa ja ostaa paperinarua -punaista, keltaista, harmaata ja valkoista...
Ai että vahvan paperinarun avaaminen olikin sitten rentouttavaa, aivot narikkaan tyyppistä hommaa. Sitä saattoikin tehdä ihan rauhassa, kun elukka nukkui ja televisio oli auki. Kukkien taittelu ja liimailu olikin sitten vähän tylsempää hommaa.
Näin joulun alla kuun touhusin, hoksasin tehdä kummitädille joulukukaksi kimpun ruusuja, jotka asettelin edellisessä postauksessa tehtyyn kahvipussijoutseneen. Kun kukat "lakastuvat" ne on helppo heittää menemään ja kehittää jotain uutta tilalle. Itse olen laittanut parvekkeelle joutseneen männynoksia ja muutaman kävyn (tuossa kuvassa ei vain taida kävyt ole paikallaan vielä).
Itselle tuli väännettyä ruusuista kranssi. Muutama kierros hopeanarua ja siinäpä se. Piti vain alkaa toppuuttelemaan, ettei tule ruusuja laitettua liian tiiviisti. Paikka paikoin taisi pari kukkaa tulla liikaa, mutta mitäs pienista, ei nekään meistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti