Näin eilisen syntymäpäivän kunniaksi muutama ruusu
tähän blogiin. Heti aluksi täytyy sanoa, että minä en ole näitä itse tehnyt,
vaan äitini. Muistaakseni hänen työkaverinsa oli tehnyt ja näyttänyt näitä
työpaikalla. Olikohan näiden teko-ohje peräti Kalevassa, miten minulla on vähän
sellainen muistikuva. Siitä lähtien värikkäitä vaahteran lehtiä on pitänyt
kerätä lähes joka syksy.
Viime syksynä löytyi kaupungin puistoista todella
hienoja, punaisia vaahteranlehtiä ja minähän innoissani keräsin niitä
pussikaupalla. Äiti sitten askarteli ruusuja itselleen ja minulle. Itse en ole
koskaan vaahteraruusuja tehnyt, en ole koskaan sattunut kotiin, kun hän on
näitä vääntänyt. Varmaan näiden teko-ohje löytyy netistä jostakin, jos vain
viitsii etsiä.
Helppoja ne ovat kuulemma tehdä, pientä viitseliäisyyttä vain vaativat. Ruusujen väri säilyy vähän vaihtelevasti, vaikka niihin suihkutetaan pinnalle kerros lakkaa. Varmaan sillä, millainen talvi on , miten paljon aurinko paistaa ja paistaako se suoraan ruusuille, on vaikutusta. Keltaisista lehdistä tahtoo talven mittaan tulla ruskeita, mutta punaisten lehtien väri säilyy ihan kohtalaisesti, ainakin värin tunnistaa sinnepäin punaiseksi. Seinäkoristeessa ruusut on kiinnitetty lumipalloheisin paljaaseen oksaan ja värit ovat talven mittaan jo haalistuneet. Löysin puhelimesta syksyllä otetun valokuvan ja rinnalla on pari päivää sitten otettu valokuva. Värijen muuttumisen näkee tuossa hienosti. Ruukussa ne on istutettu erilaisten ”hienojen” kivien joukkoon ja kuva on otettu syksyllä, pian niiden valmistumisen jälkeen. Mutta hienoja ne ovat vielä näin kevättalvellakin. Varsinkin kun vähän kauempaa katsoo :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti