Tilaussukat

Täti pyysi kutomaan itselleen unisukat punaisesta langasta. Hän lähetti minulle kaksi kerää 7 Veljestä lankaa ja toiveena oli pitkävartiset sukat palmikkoneuletta. Minä sain lankakeristä aikaiseksi kahdet sukat. Ensimmäiset kudoin samalla ohjeella, kuin edellisen päivityksen keltaharmaat sukat, eli valepalmikkoa. Näissä kuvio näkyy ja erottuu todella hyvin. Kuvat eivät vain välttämättä ole niin hirveän laadukkaita, mutta eiköhän noista saa jonkinlaisen kuvan valmiista sukasta.

Toisista sukista tuli perinteiset palmikkosukat ja vielä vähän pidempivartiset. Ohje näihin sukkiin löytyi Novitan nettisivuilta ja on se tainnut olla jossakin Novitan lehdessäkin. Ohje oli todella helppo toteuttaa ja kuvio on todella näyttävä. Itse en ole kovin pitkävartisten sukkien ystävä, mutta ajattelin, että jossakin vaiheessa voisin itselle kutoa samanlaiset. 

Sukkia

Viimeisen vuoden aikana on ollut hiljaista kutomisrintamalla (tähän asti). Näitäkin sukkia neuloin melkein vuoden ja vielä siinä välissä kesälomalla kudoin toiset, Enon kotitöppöset. Jostakin syystä nämä sukat oli työläs kutoa, vaikka lanka oli aivan ihanan väristä (mikä ei kylläkään oikein näyt tuosta kuvasta). Ohje näihin sukkiin oli Novita Syksy 2015 -lehdessä.

Kun sitten kyllästyin näiden sukkien tekoon, kun olo oli, että ei nämä ikinä valmistu, tein välityönä nämä Enon kotitöppöset. Tätä hyväksi todettua mallia kun on muutamat tullut tehtyä, ne kutoo siinä sivussa, kun istuu mökin kuistilla ja odottaa, että sade lakkaa. 

Kun sitten olin lopulta saanut nuo kaksi sukkaparia valmiiksi, kädet olivat taas tottuneet neulomiseen ja sitten olikin pakko aloittaa kolmannet sukat. Tällä kertaa ihan normaalit sukat, kun lankavarastostani "löysin" Novitan 7 Veljestä Viidakko -lankaa. 

Piiiiitkästä aikaa...

Taas on päässyt tovi vierähtämään edellisestä lisäyksestä näille sivuille. Mutta minulla on "hyvä" syy...vanha tietokoneeni meni vähän sekaisin ja se tarvitsi rutkasti päivitystä. Eihän mikään mennyt niinkuin Strömsössä, niinpä uusi kone piti hankkia. Toivottavasti tämä nyt kestää yhtä kauan kuin edellinen ja saan taas näitäkin sivuja päiviteltyä ilman noita hirmuisen pitkiä "luovia" taukoja.

Tässä on jotain, mitä minun on pitänyt lisätä näille sivuille jo kauan sitten, Aaltoneulehuivi pudotetuin silmukoin Novitan Huurre -langasta.

Ohje on luonnollisesti Novita -lehdestä, Talvi 2014. Yläkuvassa se on venytettynä olohuoneen matolle (luonnollisesti Leevi oli silloin "hoidossa" äidillä ja isällä, ettei se vain valloita huivia omakseen ja satuta itseään nuppineuloihin). Venytettynä tuon huivin koko on noin 215 x 69 cm. Ohjeessa valmiin mitat olivat 150 x 60 cm. Vähän venähti tuossa matolla, vaikka ihan ohjeen mukaan tein. Mutta ei siitä liian pitkä tullut, pysyypähän paremmin päällä, kun voi nakata huolettomasti olkapään yli.

Tikkaille nakattuna (ja kun se on oikein päällä) näkyy oikein hyvin, miten eläväinen pinta neuleessa on. Itse pidän tällaisissa töissä liukuvärjätyistä langoista. Jotenkin ne vain tuovat lisää elävyyttä ja uniikkiutta asusteisiin. Varmasti ei tule kahta samanlaista vastaan.